Rakennusala kaipaa valtion vetoapua kanveesista nousuun

Tanja Määttänen (tanja.maattanen a ria.fi), 18.12.2023

KIRA-foorumin 15 jäsenorganisaatiota ponnisteli yhdessä saadakseen hallitusohjelmaan kiinteistö- ja rakentamisalalle tärkeitä teemoja. Aleksi Randell pohtii haastattelussa, miten tavoitteessa onnistuttiin ja mitä hallitukselta voi odottaa nyt, kun ala rämpii poikkeuksellisen heikossa hapessa?

KIRA-foorumin johtoryhmän puheenjohtaja ja Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell osoittaa uudesta hallitusohjelmasta useita alalle hyödyllisiä kohtia, mutta haluaa myös herättää keskustelua siitä, onko se kuitenkaan aivan kaikilta osin niin hyvä kuin alun perin arvoitiin.

”Rakentamisen suhdanne on muuttunut paljon huonommaksi kuin vaalien ja vielä budjettiriihenkin aikaan. Vaikka suuntaus on toki ollut jo pitkään nähtävissä, pudotus on ollut ennakoitua rajumpi. Näin ollen hallitusohjelmaa toimeenpannaan huomattavasti haastavammassa tilanteessa kuin missä se on laadittu”, hän toteaa.

Hän muistuttaa myös, millaista myrkkyä nimenomaan rakennusalalle on se, että kuluttajien ja yritysten luottamus talouteen on huomattavan alhaalla korkojen ja kustannusten ollessa ylhäällä.

”Rakentaminen on hyvin pääomavaltaista projektiteollisuutta ja liiketoimintaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että KIRA-foorumi pystyy yhteisvoimin tuomaan koko jäsenistönsä kattavaa näkemystä ja tietoa mukaan yleiseen keskusteluun. Tässä olemme hyödyntäneet muun muassa viime syksynä toteutettua KIRA-barometriä.”

Randell huomauttaa, että monet tuntuvat virheellisesti vertaavan alan tilannetta suoraan muuhun talouteen, jossa lasku on ollut vähäisempää. Rakentamisessa ollaan jo yli 10 prosenttia alemmalla tasolla kuin viime vuonna. Ero muuhun talouteen on siis poikkeuksellisen suuri.

”Alan liiketoiminnan logiikka, syklisyys ja pitkäjänteisyys sekä ketjuun moninaisesti vaikuttavat tekijät eivät välttämättä avaudu helposti talouden osaavillekaan ennustajille tai päättäjille. Sekin on syytä muistaa, että rakentamiseen ja asuntomarkkinoihin liittyvät ongelmat ovat usein varsin pitkäkestoisia”, hän jatkaa.

KIRA-barometri 2

Alan veto- ja pitovoimasta on pidettävä huolta

Laajasti tarkasteltuna työllisyys on Suomessa pysynyt hyvällä tasolla, mutta etenkin asuntorakentamisen dramaattinen pysähdys on väistämättä heijastunut rakennusalan työllisyystilanteeseen.

”Tähänkään ei olla vielä päättäjäpuolella havahduttu. Koska pahinkaan laskusuhdanne ei jatku loputtomiin, meidän on pystyttävä houkuttelemaan uusia opiskelijoita alan oppilaitoksiin sekä tietenkin pitämään kiinni jo olemassa olevista osaajista”, Randell sanoo.

”On ymmärrettävää, että työttömyyden osuessa kohdalle uutta työtä lähetään hakemaan juuri nyt paremmin työllistäviltä aloilta. Etenkin korkeasti koulutetut ammattilaiset, kuten vaikkapa suunnittelijat ja työnjohtajat, pystyvät helposti omaksumaan uusia tehtäviä myös muilla teollisuuden aloilla. Täytyy kuitenkin muistaa, että nimenomaan he ovat juuri niitä osaajia, joiden korvaaminen on meille kaikkein vaikeinta, kun ala nousee kanveesista.”

Paon muille aloille hän näkee todennäköisimpänä niiden kohdalla, jotka eivät ole ehtineet juurtua rakennusalalle ja joilla ei vielä ole vuosien tuomaa pitkän linjan osaamista. Heidänkin kohdallaan olisi silti tärkeää tarjota ensisijaisesti mahdollisuuksia osaamisen täydentämiseen omalla alalla.

”Tässäkin on vuoropuhelun paikka työnantajien, kuntien ja valtion välille: miten voidaan varmistaa, että lomautuksen tai työttömyyden aikana omaa osaamista on mahdollista kasvattaa sen sijaan, että olisi pakotettu alan vaihtoon.”

Randell nostaa esiin myös infrarakentamisen, jolla on perinteisesti nähty vahva suhdannepoliittinen rooli. Siinä valtio ja julkinen sektori ovat merkittäviä toimijoita sekä infran omistajina että hankkeiden tilaajina.

”Hallitusohjelmaan onneksi sisältyy kohtuullisen kokoinen infrainvestointipaketti ja iso osa hankkeista laitetaan liikkeelle jo etupainotteisesti. Lisäksi jonossa on tarpeellisia infrahankkeita, joita voidaan käynnistää, jos valtio vain osoittaa niihin rahoitusta.”

”Työmarkkinoita ajatellen on olennaista huomioida, että työttömät talonrakentajat eivät kuitenkaan voi suoraan siirtyä infrarakentajiksi. Se ei ole läheskään niin yksinkertaista kuin ulkopuolelta katsoen voisi kuvitella. Molemmilla aloilla vaaditaan pitkälle vietyä täsmäosaamista. Jonkun verran siirtymää voi toki tapahtua, mutta niin suoraviivaista se ei ole, että volyymit voisivat kattaa toinen toisensa näillä aloilla”, Randell painottaa.

KIRA-barometri 3

Rakentajat eivät rakenna itselleen, vaan aina todelliseen tarpeeseen

Kun puhutaan rakennusalan tukemisesta, löytyy aina joku muistuttamaan siitä, kuinka paljon juuri tällä hetkellä uusia asuntoja on myymättöminä tyhjillään. Aleksi Randell kehottaa tarkastelemaan tätäkin ilmiötä pidemmällä perspektiivillä.

”Esimerkiksi VTT:n asuntotarveselvitys osoittaa, että muuttoliikkeen ja kaupunkien kasvun vuoksi vuositasolla olisi tarve noin 30 000–35 000 uudelle asunnolle. Näihin lukemiin on päästy vasta muutaman viime vuoden aikana. Jos tänä vuonna aloitukset jäävät esimerkiksi 16 000–18 000 asuntoon, jäämme merkittävästi tavoitetason alapuolelle. Ja tästä on seurauksena asuntopula kasvukeskuksiin jo lähivuosien aikana.”

Randellin mukaan toivo lasketaan nyt pitkälti valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon varaan, koska vapaarahoitteisella puolella ei uusia hankkeita lähde käyntiin. Tämän aiheen tiimoilta hän lähettääkin terveiset hallituksen suuntaan:

”Hallitusohjelmassakin tavoite on ollut, että saataisiin enemmän toimijoita hyödyntämään valtion korkotukilainoja. Sitä kautta saataisiin varmistettua kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotanto, joka puolestaan mahdollistaa sen, että ihmiset voivat tarvittaessa muuttaa työn perässä uudelle paikkakunnalle. Ja tämä kokonaisuus osaltaan tukee rakennusalaa pahimman yli selviämisessä.”

Aleksi Randell artikkeli 02

Budjettiraha tuottaa enemmän kuin ottaa

Vaikka hallitusohjelma lupaa rakennusalalle monia hyviä asioita, tietyin osin se on tuottanut myös pettymyksen.

”Energia- ja korjausavustukset loppuvat juuri nyt, kun rakentaminen kärsii syvästä taantumasta. Olemme hyvin pettyneitä siihen, ettei korjausrakentamiseen ole kohdistettu mitään yleistä avustusta – siitä huolimatta, että esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuteen kohdistuu jatkuvasti enemmän vaatimuksia, niiden korjausvelka kasvaa ja monien taloyhtiöiden on vaikeaa saada rahoitusta remonteilleen. Korjausrakentaminen niin ikään työllistäisi talonrakentamisen ammattilaisia laajalla skaalalla. Tässä kohtaa toivomme hallitukselta uutta harkintaa.”

Kunnat sen sijaan saavat häneltä kiitosta sekä toiveen, että investointipäätöksiä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien rakentamiseen sekä keskeisiin infrahankkeisiin tehtäisiin entiseen malliin myös ensi vuonna.

Vaikka rakennusalan tunnelin päässä pilkottaakin valoa, Randell ei uskalla olla vielä liian optimistinen. Hän kertoo pelkäävänsä, että alan suhdanne sukeltaa 90-luvun laman tasolle – tai jopa sen alapuolelle.

”Vaikka pahimman yli pääsemiseen tarvitaankin budjettirahaa, niin muistutan päättäjiä siitä, että tällaisenaan rakentamisen volyymin lasku tarkoittaa valtiolle peräti kahden miljardin euron verotulojen menetystä. Onhan Suomen investoinneista 60 % rakentamiseen liittyviä. Rakentaminen palauttaa rahaa veroina ja veroluontoisina maksuina niin paljon, että kyllä valtio siitä lopulta voitolle jää nopeammin, kuin jos jäätäisiin odottamaan rakentamisen elpymistä vasta pidemmällä aikavälillä.”

Teksti: Tanja Määttänen
Kuvat: RT, KIRA-foorumi


Artikkeli on julkaistu RIA-lehdessä 4/23.

KIRA-foorumi on 15 kiinteistö- ja rakentamisalan organisaation muodostama yhteisö, joka pyrkii parantamaan alan yhteistä edunvalvontaa sekä saamaan alan ääntä enemmän kuuluville muun muassa päättäjien suuntaan. RIA on yksi KIRA-foorumin jäsenistä. Lue lisää myös KIRA-barometristä: kirafoorumi.fi